Etsi

Tiedon taitajaksi

Kuukausi

syyskuu 2015

Taitavaksi tiedonhakijaksi – Tellagamit tiedonhaun harjoittelussa

Tiedonhaun ohjaaminen on uudenlaisessa oppimisessa entistäkin tärkeämpää: kun kaikkia opiskelumateriaaleja ei saakaan opettajalta valmiina, vaan pitää itse etsiä ja löytää tarvitsemaansa tietoa, tehokkailla tiedonhakustrategioilla on suuri merkitys niin lopputuloksen kuin ajankäytön kannalta.

Hakukoneiden toimintaperiaatteiden tunteminen on nettitiedonhaun lähtökohta. Harva opiskelija on perehtynyt siihen, miksi Googlen hakutulossivulle tulee sellainen lista kuin siihen tulee. Vastaavasti myös sen tunteminen, miten saa omia julkaisujaan hakutuloksissa paremmin näkymään, voi olla opiskelijalle hyödyllistä tietotaitoa digitaalisten oppimistuotosten julkaisprosessissa.

Hakulausekkeesta riippuen eri opiskelijat saattavat löytää samastakin aiheesta hyvin erilaista tietoa. Hakulausekkeen muotoilu usein kuvastaakin, millaisesta näkökulmasta opiskelija tarkastelee aihetta, vai onko vielä edes muotoillut näkökulmaa. Hakusanan rajaukset, rajaus tiettyyn lähteeseen jne. auttavat kaventamaan hakua ja saamaan hakutulossivusta yksityiskohtaisemman. Vastaavasti tehokkaan hakulausekkeen muotoilu ja sanahälyn pois jättäminen hakulausekkeesta jättävät turhia sivuja pois tuloksista.

Olemme opiskelijoiden kanssa harjoitelleet tiedonhakua ja hakulausekkeiden rajaamista parityöskentelynä, missä hakustrategioista keskusteleminen on osoittautunut hyväksi tavaksi avata tehokkaan haun taustalla olevaan aiheen lähestymistapaa.

Lähestyvää koeviikon koetta varten tein opiskelijoille Tellagamilla kaksi opetusvideota tiedonhausta: kaksi kuvitteellista opiskelijaa etsii tietoa opiskelutehtäväänsä hyvin erilaisin tiedonhakustrategioin. Opiskelijat saivat kotitehtäväksi katsoa nämä kurssin Moodle-sivulle upottamani videot. Koetunnin pohjustavilla tunneilla keskustelimme näiden kahden tiedonhakijan tiedonhakustrategioiden eroista ja tiedonhaun tuloksellisuudesta.

Näyttökuva 2015-09-21 kello 16.18.09

Tellagamin etuina ovat helppous ja nopeus:

Otin tiedonhaun vaiheista ensin tietokoneella kuvakaappauksia. Aloitin tellagamin luomisen muokkaamalla hahmon  – opettajamaiseksi tietenkin. Sen jälkeen valitsin kuvagalleriastani taustakuvaksi tiedonhaun ensimmäisen vaiheen ja nauhoitin opettajan puheen. Tallensin nauhoitteen laitteen kuviin ja aloitin uuden videon tekemisen tiedonhaun seuraavasta vaiheesta. (Yhdessä tellagamissa ei voi vaihdella taustakuvaa – siksi eri taustakuvan sisältävät katkelmat on tehty eri tellagameina). Kun olin tehnyt kaikki tarvittavat nauhoitteet, yhdistin ne iMoviessa yhdeksi pariminuuttiseksi videoksi. Näin syntyneet opetusvideot tallensin Youtubeen, jonka kautta upotin ne kurssin Moodle-sivulle.

Mainokset

Mihin loikkaamme?

Suomalaiskoulutuksen digiloikka on kriittisessä vaiheessa: ponnistusvaihe on otettu, ja nyt jännitetään, kuinka pitkälle loikka kantaa.

Loikan suuntaa ei ole monen mielestä vielä hahmotettu saati koordinoidusti ohjattu, vaikka se ruohonjuuritasolla eli monen koulun arjessa, kurssien suunnitelmissa, sisällöissä ja pedagogiikassa on selkeä. Keskustelu siitä, miten digiloikkaa ei johda kukaan, hämmentää arjen opetustyössä digimaailman baby stepsejä ottavaa opettajaa.

Uusin isku suuren loikan onnistumiseksi on OECD:n tutkimustulos, jonka mukaan koko loikka voidaan kyseenalaistaa: tietokoneista ei olekaan hyötyä!

Mihin sitten olen tähän asti ymmärtänyt tietotekniikasta olevan oppijoilleni hyötyä? Olemme käyttäneet laitteita ja digitaalisia ympäristöjä viime vuosina ainakin seuraavien taitojen harjoitteluun:

tiedonhakutaidot,

lähdekritiikin harjoittelu,

medialukutaidot,

yhteisölliset ideointi- ja innovaatiotaidot,

yhteiskirjoittaminen,

tekstinkäsittelytaidot,

monimediaisten digitaalisten tekstien tekeminen,

digitaaliset julkaisutaidot,

monilukutaidot,

kriittisen lukemisen taidot,

sosiaaliset mediataidot,

yleissivistys ja näkemykset siitä, millaisessa maailmassa elämme…

Näin muutamia mainitakseni. Lisäksi digiympäristöt ovat mahdollistaneet tietoaineksen monipuolistamisen oppiaineen oppikirjan rinnalla.

Harmillista on, jos a) tietotekniikka ei edistäkään näitä taitoja tai b) näitä taitoja ei pidetä oppimistuloksissa niin tärkeinä, että niitä mitattaisiin.

Pelkkä laitteiden määrä ei kerro koko totuutta, vaan oleellista on, mihin laitteita käytetään. Pelkkä laitteiden määrä ei myöskään digitalisoi oppimista tai oppimisympäristöjä: kun opiskelijalla on henkilökohtainen laite jatkuvasti käytössään opiskeluvälineenä ja laitteen käytöstä tulee teknisesti arkipäivää, on helpompi keskittyä sen mahdollistamiin monipuolisiin sisältöihin.

Opettajan näkökulmasta tilanne on ollut ja on edelleenkin työläs: tekniikan kesyttämisen lisäksi on pitänyt itse luoda omat digipedagogiset mallinsa, koska valmiita malleja ei – kuten professori Lehtinenkin asian ilmaisee – juurikaan ole ollut tarjolla. Pedagogisen kehittämisen tilanne on ristiriitainen: ilmassa on selvästi tuulia, jotka viestivät tavoitteesta yhdenmukaistaa pedagogiikkaa, ja samaan aikaan uudenlaista pedagogiikkaa luodaan jokaisessa yksittäisessä luokkahuoneessa.

Sähköisten koealustojen vertailua

Sähköiset kokeet ovat tämän syksyn kuuma peruna. Aika usein kuulee kysymyksiä ja pohdintoja siitä, millä ohjelmalla tai alustalla sähköisiä kokeita kannattaa pitää. Oma lukunsa ovat ns. pikkukokeisiin ja jatkuvaan arviointiin sopivat testausohjelmat kuten Socrative. Nyt keskityn ”tekniikanmaailmamaiseen” ”järeiden” koealustojen vertailuun. Valitsin vertailtavaksi kolme alustaa: Otavan digikokeet, Moodlen sekä Abitin. Vertailtavat ominaisuudet ovat käyttöliittymän helppous opettajan näkökulmasta, toimintojen monipuolisuus kokeen luomisen näkökulmasta, kokeen käytettävyys opiskelijan näkökulmasta.

Otavan digikokeet


Otava on luonut erittäin opettajaystävällisen koeympäristön, johon kirjaudutaan otavan Opepalvelun kautta oman oppiaineen kirjasarjan kohdalta. Kokeen luomista ei voi opettajalle enää tämän helpommaksi tehdä:

Näyttökuva 2015-09-17 kello 17.50.22

Jos totta puhun, niin käyttöliittymä on niin helppo, etten ensin ollut ymmärtää, että kokeen luominen todellakin voi olla niin helppoa.

Tämän jälkeen kokeelle annetaan nimi ja seuraavaksi valitaan halutut tehtävät kokeeseen jälleen kerran nappia painamalla:

Näyttökuva 2015-09-17 kello 17.50.40

Kun opettaja on valinnut kokeeseen haluamansa tehtävät, hän lisää kokeeseen siihen osallistuvat opiskelijat. Heille voi joko lähettää ohjelman kautta sähköpostiin kutsulinkin kokeeseen tai vaihtoehtoisesti tulostaa liittymisavaimet. Jos aikoo käyttää Otavan kokeita useamminkin, voi olla järkevää tuoda opiskelijanimet sekä sähköpostiosoitteet tekstinkäsittelyohjelmassa kirjoitettuna listana, jota voi kätevästi käyttää uudestaan uusien kokeiden yhteydessä.

Näyttökuva 2015-09-17 kello 17.51.38

Ja näin on koe valmis! Tehtävätyypeissä on vaihtoehtoina esimerkiksi tekstikenttiä vastaustekstin kirjoittamiseen. Näissä tapauksissa on valmiiksi annettuja vastausvinkkejä, joihin opettaja voi verrata opiskelijoidensa tuotoksia pisteyttäessään koetta. Monivalintatehtävät tarkistavat itse itsensä.

Plussat:

Käytettävyys uskomattoman helppoa sekä opettajan että opettajan näkökulmasta

Valmiit kokeet säästävät opettajan aikaa

Miinukset:

Omien koetehtävien tekemismahdollisuus puuttuu

Moodle

Moodlea pidän sähköisten kokeiden dinosauruksena. Sen avulla voi tehdä melkein mitä vain, mutta sen avulla voi myös mennä solmuun melkein miten vain. Kun Otavan digikokeissa ei tarvitse haahuilla ympäri nettiä ohjeita ja tukisivustoja etsimässä, niin Moodle-kokeiden luomisessa voi joutua muutaman kerran eksymään erinäisille Moodle-ohjesivuille, ennen kuin oivaltaa jonkin toiminnon merkityksen tai edes löytää, mistä kyseinen asetus säädetään.

En kuitenkaan pidä Moodlen koetoimintoja huonoina, hiukan monimutkaisina kylläkin. Kaikki alkaa kurssin asetuksissa kategorioiden luomisesta, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että koetehtäville (kysymykset) pitää ensin määrittää sijainti kurssin koetehtävähakemistossa.

Näyttökuva 2015-09-17 kello 18.05.41

Vasta tämän jälkeen luodaan varsinainen koe, jota Moodlessa nimitetään tentiksi. Tentti luodaan kurssisivunäkymässä Lisää aktiviteetti -toiminnolla.

Näyttökuva 2015-09-17 kello 18.08.28

Kun tentille on annettu tämän jälkeen nimi sekä laitettu mahdolliset ajastus- ja näkyvyysasetukset ja tallennettu ja painettu Muokkaa tenttiä -painiketta, voi alkaa poimimaan tai luomaan tentiin kysymyksiä. Kysymyksiä voi poimia näkymän oikeasta reunasta jo valmiiksi luodun kysymyspankin eri kategorioista tai vaihtoehtoisesti luoda uusia kysymyksiä Lisää kysymys -painikkeella.

Moodlen hyviä puolia muutenkin on se, että sinne voi paitsi tallentaa tiedostoja materiaaliksi opiskelijoille, myös linkittää ja upottaa esimerkiksi videoita. Koeaineistoksi video tosin on upotettava kokeen ulkopuolelle kurssin Moodle-sivulle.

Näyttökuva 2015-09-17 kello 18.12.19

Kokeen pisteet opiskelija näkee suoraan kokeensa tehtyään, jos koe on sisältänyt monivalintoja ja opettaja on säätänyt pisteytykset näkymään. Muussa tapauksessa opiskelija näkee arvioinnit opettajan arvioinnin valmistuttua Moodle-sivullaan.

Plussat:

Opettaja voi luoda monipuolisesti erilaisia koetehtäviä ja koostaa niistä erilaisia koekokonaisuuksia

Opettajat  voivat vaihdella koetehtäviä keskenään

Koesuoritukset tallentuvat kootusti kurssin arviointikirjaan

Kokeita voi tehdä valmiiksi etukäteen ja piilottaa näkyvistä haluttuun koeajankohtaan saakka tai vaihtoehtoisesti ajastaa esimerkiksi kotona tiettynä ajankohtana suoritettavaksi kokeeksi

Opiskelijan kohtuullisen helppo oppia käyttämään

Arvointikirjaan voi halutessaan kerätä koko kurssin suoritukset ja tehtävien palautusmerkinnät

Miinukset:

Vaatii opettajalta kärsivällisyyttä ja harjoittelua

Moodlen termit joillekin toiminnoille eivät ole loogisia

Käyttöliittymä ei ole visuaalisesti innostava

Abitti

Kokeelle annetaan nimi ja sen jälkeen luodaan  tehtäviä, joiden tyypeiksi on tarjolla kolme: teksti, monivalinta ja aukkomonivalinta. Tekstiä voi kopioida tekstinkäsittelyohjelmasta ja liittää koetehtäväeditoriin. Tehtäviin voi myös tuoda kuvia, ääntä ja videota opetus.tv:n editorin kautta.

Näyttökuva 2015-09-17 kello 18.17.22

Arvioitua koetta opiskelija pääsee katsomaan sähköpostiin saapuvan linkin kautta.

Plussat:

Tavanomaisten tekstiä ja kuvia sisältävän kokeen tekeminen helppoa

Käyttöliittymä selkeä

Miinukset:

Äänen ja kuvan lisääminen vaatii digiaskartelutaitoja: videoiden on oltava webm- ja äänitiedostojen ogg-muotoisia

Edellyttää pientä etukäteisharjoittelua opiskelijakoneiden DigabiOS-tikulta boottaamisessa ja opettajan koetilapalvelimen käynnistämisessä samoin kuin verkon luomisessa

Loppuarviot:

Otavan koeympäristö on virkistävän yksinkertainen niin opettajalle kuin opiskelijallekin niinä päivinä, kun on kokenut suuria digivastoinkäymisiä. Moodle-kokeita on mukava rakentaa silloin, kun opettaja on virkeimmillään ja kaipaa haasteita. Abitti-kokeita puolestaan on kaikkien pakko harjoitella.

Verkkoväittelyjä ja yhteisopettajuutta Skypellä

Digitalisaation on usein pelätty vähentävän kasvokkaisviestintää. Kovin usein digitaalisuus tarkoittaakin opiskelussa sähköisten tekstien lukemista ja kirjoittamista. Uusien opsienkin korostama monimediaisuus on kuitenkin paljon muutakin tekstien kirjoittamista ja lukemista eri medioissa. Se on myös digitaalista kasvokkaisviestintää.

Työelämätaidoissa edellytetään yhä useammin kykyä viestiä ja neuvotella kasvokkain etävälineitä hyödyntäen. Näin saavutetaan aika- ja matkustussäästöjä. Perinteisimmin etävälineiden käyttö on tarkoittanut palavereja ja neuvotteluja kuvapuheluin ja videokonferenssein, mutta yhä enemmän digitaalista kasvokkaisviestintää hyödynnetään erilaisissa asiakaspalvelutilanteissa ja esimerkiksi terveydenhuollossa. Niinpä se kuuluu jo alasta riippumattomiin opiskelu- ja työelämätaitoihin, joita koulumaailmassakin on hyvä harjoitella.

Viime lukuvuonna kokeilimme yhdessä Ylitornion Yhteiskoulun lukion kanssa toteuttaa lukion äidinkielen ja kirjallisuuden Äi4-kurssin väittelyt yhdessä opiskelijoidemme kanssa.

IMG_8655

Opiskelijat keksivät väittelyaiheita etukäteen yhdessä jaetussa Padletissa. Kahden eri lukion väittelyjoukkueet tutustuivat toisiinsa etukäteen ennen varsinaisia väittelytunteja Skype-kuvapuheluin ja samalla sopivat tulevan väittelynsä aiheen. Aikataulutimme kurssiemme väittelyoppitunnit yhteen hyödyntämällä hiukan välituntejakin, sillä lukioidemme tuntiaikataulut ovat hiukan erilaiset ja lisäksi oppituntimme sijaitsivat eri palkeissa.

Varsinaisissa väittelytilanteissa Skype oli avattu luokan isolle näytölle ja väittelijät istuivat puolikaaressa web-kameran äärellä. Samalla he näkivät vastaväittelijät edessään luokan suurella näytöllä. Ryhmän muut opiskelijat seurasivat väittelyä luokassa. Väittelyt sujuivat hyvin, eikä Skypen kanssa ollut merkittävämpiä teknisiä ongelmia. Molemmat opettajat antoivat väittelystä palautetta, mikä oli opiskelijoille hiukan erilainen kokemus, koska yleensähän luokassa on vain yksi opettaja. Virtuaalikeinoin yhteisopettajuuskin on mahdollista.

Kokeilumme oli kokonaisuudessaan niin kiinnostava ja onnistunut, että toteutamme verkkoväittelyt tänäkin lukuvuonna.

Annotointi opiskelutaitona

Annotointi ja tekstin kommentointi ovat myös opiskelijan työtapoja: olen vuosikaudet opettanut, että aktiivisen lukijan merkki on usein luettuun tekstiin tehtyjen merkintöjen runsaus. Entä nyt, kun niin suuri osa opiskelijan lukemista teksteistä on sähköisiä? Kun opiskelija lukee opettajan jakaman linkin päässä olevan tekstin, teksti hukkuu, ajatukset hukkuvat ja kohta jo aihekin unohtuu. Näinkö tämä menee?

Digitekstien annotointi ei ole pelkästään opettajan työtapa, vaan  mielestäni opiskelijan sähköiset annotointitaidot ovat ensisijaisia opiskelutaitoja siirryttäessä a) printtikirjoista sähköisiin oppikirjoihin, b) käytettäessä opettajan koostamia opiskelumateriaaleja. Onhan perinteisten printtioppikirjojenkin alleviivaaminen ollut yksi keskeisimpiä toimintoja opetustekstejä luettaessa.

Sähköisissä oppikirjoissa on kussakin omat annotointitapansa kirjan julkaisumuodosta ja -alustasta riippuen. Opettajan kokoamissa sähköisissa oppimateriaaleissa en ole aiemmin tullut tätä tarpeeksi huomioineeksi.

Linkkien jakamisen sijaan olenkin siirtynyt jakamaan lähiluettavat nettitekstit opiskelijoille pdf:inä aina, kun mahdollista. Kun aiemmin söin aamupalaa sakset kädessä leikatakseni aamun lehdestä opetuksessa hyödylliset artikkelit ja välitunnilla jonotin leikkeen kanssa kopiokoneelle, nyt otan sanomalehtiä lukiessani jutuista kuvakaappauksen ja myöhemmin päivän aikana poimin jutun talteen pdf:nä ja jaan tämän tärkeän lehtileikkeen, jota on tarkoitus nopean lukemisen sijasta analysoida tarkemmin, opiskelijoille Moodleen.

Tästä syksystä lähtien olen opettanut opiskelijoilleni, miten annotoidaan pdf:ää: esimerkiksi miten poimitaan yleisönosastokirjoituksesta argumentointikeinot ja merkitään ne tekstiin Adobe Readerilllä.

Sway – uusi tapa luoda esityksiä

Näyttökuva 2015-09-15 kello 21.14.47

Miksi jokin tieto jää mieleen ja toinen ei? Kun nykymaailma tulvii tietoa, sen persoonallinen esittämisen tapa korostuu entisestään.

Näyttökuva 2015-09-15 kello 21.02.56

Julkaisemiseen on toinen toistaan kiinnostavampia appseja ja ohjelmia. Yksi sellaisista on Sway. Siinä diat tai muun digijulkaisun voi rakentaa tarinalliseen muotoon ja lisäksi helposti jakaa yhteiskirjoittajille. Kokeilin tehdä koeviikon kirjoittamiseen ohjaavat monisteet ja diat Sway-muotoon ja upotin luomani ”swayn” opiskelijoiden katsottavaksi Moodleen. Perinteiset diat muuntautuivat lineaariseksi kuvia ja tekstiä sisältäväksi jatkumoksi.

Näyttökuva 2015-09-15 kello 21.03.18

Abitti-kokeista monimediaisia

Koska tulevissa ylioppilaskirjoituskokeissa tulee olemaan monimediaisia aineistoja, on tärkeää pystyä harjoittelemaan sellaisia sisältäviä kokeita jo etukäteenkin Abitti-ympäristössä.

Kuvien ja äänen lisääminen Abitti-kokeeseen onnistuu opetus.tv:n tehtäväeditorin selkeillä ohjeilla: esimerkiksi kuva kopioidaan, liitetään, muunnetaan koodiksi ja liitetään Abitti-kokeeseen. Ei kannata pelästyä, vaikka kokeen tehtävänantokentässä näkyykin pelkkää koodisotkua – eikatselunäkymässä näkyy koodin sijasta liitetty kuva:

Näyttökuva 2015-09-15 kello 19.31.02

Seuraava haaste on kokeilla äänitiedostojen liittämistä ja kokeilemista tehtävässä. Koska 2.10. YTL:n harjoituskokeen ohjeissa mainitaan kuulokkeet, on siinä ilmeisesti odotettavissa jotakin audiomateriaalia äidinkielen kokeeseen.

Abitti-aputyökalu

Abitti-kokeiden harjoittelussa on harmittanut niiden työläys siinä mielessä, että ne on pitänyt saada luotua kerralla, koska muokkaaminen jälkikäteen ei ole ollut mahdollista.

Nyt on Abitti-aputyökalun avulla mahdollista kopioida jo luotuja kokeita ja muokata niitä. Sivulla on ohjevideo, miten aputyökalun saa käyttöönsä. Yksinkertaisesti käyttöönotto tapahtuu niin, että sivun harmaa painike raahataan nettiselaimen kirjanmerkkipalveluun, kirjaudutaan oma.abittiin ja vielä klikataan painiketta kirjanmerkkipalkissa. Kokeilin ja onnistuin!

Näyttökuva 2015-09-15 kello 19.20.56

Sähköisten koetuntien uusi osallistuja: Nettiniilo

Tämän syksyn suuri apu sähköisen arvioinnin maailmassa on Nettiniilo. Sen avulla voi luoda langattoman verkon, jossa voi määrittää, mitä sivuja opiskelija voi kokeessa käyttää. Lisäksi Nettiniiloon voi liittää muistitikun, jolla voi jakaa opiskelijoille kokeessa tarvittavia tiedostoja. Varsinaisen kokeen opiskelija tekee jossakin sähköisessä koeympäristössä, esimerkiksi Moodlessa, Socrativessa tai Abitissa.

Nettiniilon suuri etu on se, että koska se on pieni siirreltävä laite, sillä koetilanteen vapaan netin käytön voi estää missä tahansa luokkatilassa. Toinen vaihtoehtohan on pitää Abitti-koe koulun kielistudiossa, jossa netin käytön voi estää yksinkertaisimmillaan irroittamalla verkkokaapelin kielistudion verkkokaapista.

Nettiniilon lisäksi olemme kokeilleet kokeessa käytettävien sivujen rajaamiseen myös koulumme kielistudioon asennettua LanSchoolia, jossa on monipuoliset opiskelijat työskentelyn seurantamahdollisuudet.

Tässä Nettiniilo-ohjeet lyhyesti:

Abitti-kokeen pitäminen Nettiniilon avulla

1. Kytke Nettiniiloon virta, minkä jälkeen odota noin minuutti, että WLAN-valo syttyy. Mikäli WPS-valo jää palamaan käynnistämisen lopuksi, laite on Abitti-tilassa. Jos taas valo ei pala, paina WPS-nappia kerran ja odota noin 10 sekuntia.

2. Boottaa kone server-tikulta Abitti-koetilapalvelimeksi.

3. Jos haluat vaihtaa verkon nimeä tai salasanaa, avaa server-koneelta nettiselain ja kirjoita osoiteriville Nettiniilo-ohjeessa mainittu osoite. Kirjaudu sisään Nettiniilo-ohjeen tunnuksilla.

4. Pyydä opiskelijoita käynnistämään koneensa DigabiOS-tikulta Abittijärjestelmään. Kerro verkon nimi ja salasana opiskelijoille. Opiskelijat löytävät verkkoasetukset Abitti-näkymässä ylhäältä oikealta.

Abitti-koe voi alkaa!

Muun kuin Abitti-muotoisen sähköisen kokeen pitäminen Nettiniilon avulla

1. Irrota opettajan koneen verkkopiuha ja wlan-tikku.

2. Kytke Nettiniiloon virta, minkä jälkeen odota, että WPS-valo lakkaa vilkkumasta. jos WPS-valo jää palamaan, paina WPS-nappia kerran ja odota noin 10 sekuntia.

3. Käynnistä opettajan kone ja kytke se verkkopiuhalla Nettiniiloon. Mikäli haluat vaihtaa verkon nimeä tai salasanaa, mene nettiselaimella Nettiniilo-ohjeessa mainitulle sivulle. Kirjaudu sisään samaisissa ohjeissa kerrotuilla tunnuksilla.

4. Määrittele Nettiniilon hallintapaneelinäkymässä, mitä sivuja opiskelijat saavat kokeessa käyttää.

5. Kerro WLAN-verkon nimi ja salasana opiskelijoille.

Koe voi alkaa!

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.

Ylös ↑