Etsi

Tiedon taitajaksi

Kuukausi

tammikuu 2016

Videoannotointi ThingLinkillä

Yksi monimediaisten opiskelumateriaalien käyttöä helpottavista työvälineistä on ThingLinkin videoannotointiominaisuus. Sen avulla voi tehdä opiskelijoilla analyysitehtäviä videomuotoisista materiaaleista tai toisaalta pyytää opiskelijoita analysoimaan esimerkiksi mainosvideota, musiikkivideota tai dokumenttia ja tekemällä analysoinnista annotoidun videon.

 

Mainokset

True grit – the culture matters

 

IMG_0346

Pennsylvanian yliopiston psykologian professori Dr. Angela Duckworth on tutkinut sinnikkyyttä. Hän on tarkastellut sitä erityisesti menestyksen näkökulmasta: miten sinnikkyys liittyy menestykseen, niin huippu-urheilussa ja tieteessä kuin oppimisessakin.

IMG_0573

Kaiken menestyksen lähtökohtana Duckworth pitää ihmisen omaa kiinnostusta, suoranaista intohimoa asiaan, aiheeseen tai taitoon. Se on niin menestyneiden tiedemiesten (ja -naisten) kuin urheilijoidenkin taustalla. Hänen tutkimustensa mukaan se, että ihmisellä on jokin kiinnostuksenalue, johon hän haluaa uppoutua, lisää myös yleistä tyytyväisyyttä elämään. Toisaalta, sinnikkyyden tuota ihmisen omaa kiinnostuksen kohdetta tai alaa kohtaan on todettu lisääntyvän iän myötä.

IMG_0356

Tutkimuksissaan Duckworth on erottanut menestyneiden urheilijoiden sinnikkyydestä piirteitä, joita hän yhdistää myös oppimiseen.

Lasten ja nuorten oppimisen ja kouluttautumisen suhteen Duckworth antaa hyvän neuvon: ei tarvitse olla huippu kaikessa, vaan pitää voida keskittyä siihen, missä haluaa menestyä. Tämä on erittäin tärkeä viesti niin vanhemmille kuin opettajillekin: lapselta ja nuorelta ei tule vaatia täydellisyyttä vaan häntä tulee ohjata tunnistamaan omat kiinnostuksen kohteensa. Oleellista on ohjata nuorta kehittämään sisukkuuttaan menestymisessä juuri siinä aihepiirissä, joka häntä itseään erityisesti kiinnostaa. Duckworth ei näe multisuoriutumista ja elämän ”multitaskaamista” tavoiteltavana vaan toteaa todellisen menestyksen olevan nimenomaan tietyn asian tai aihealueen eksperttiyttä.

IMG_0357

Tärkeää on myös, että tunnistaa kiinnostuksen alueessaan omat heikot kohtansa ja keskittyy niiden kehittämiseen. Esimerkiksi Usain Boltin hän kertoo tunnistaneen erittäin selvästi, kuinka juoksijan vartalon raskas massa on negatiivinen ominaisuus pikajuoksussa. Niinpä hän kertoo Boltin keskittyneen erityisesti räjähtävän lähdön treenaamiseen.

Toinen menestyneiden ihmisten taustalla oleva piirre on tavoitteiden asettaminen riittävän korkealle. Ei riitä, että suorittaa sen, mihin juuri nyt pystyy. Tavoitteet on asetettava sitäkin korkeammalle.

Menestys jossakin taidossa muodostuu monen eri osatekijän harjoittelusta: niiden toistosta ja hiomisesta. Duckworth on tutkinut huipulla olevien joukkueurheilijoiden harjoitusmetodeja: moni heistä treenaa tiettyjä osa-alueita yksin, koska haluavat täydellisen keskittymisrauhan, mahdollisuuden toistaa loputtomiin jotakin tiettyä yksittäistä liikerataa tai tekniikkaa. Pitkäkestoisen päämäärätietoisen sinnikkään harjoittelun elementtejä on Duckworthin mukaan täydellinen keskittyminen kulloiseenkin asiaan tai harjoitteluvaiheeseen.

Sinnikkyys sisältää Dr. Duckworthin mukaan myös sietokykyä: kokonaiskuvassa menestyksen harjoitteluun sisältyy aina myös ”ei niin mukavia” osioita tai vaiheita. Mutta kun ihminen on matkalla johonkin, mihin hän sinnikkäästi tähtää, hän sietää ja kestää myös tylsyyden, tuskan ja jopa kyyneleet. Päämäärä ratkaisee.

Angela Duckworth luo uskoa erityisesti meille suomalaisille: Duckworth kertoo suomalaisten olevan pieni pohjoinen kansa ja olevan sinnikkyydessä aivan erityislajia: suomalaisilla on syntyjään tietty määrä sisua, jonka määrä vain kasvaa, kun he kohtaavat haasteita.

Thank you, Angela – you didn’t guess, how important your message is.

Näyttökuva 2016-01-29 kello 14.55.17.png

Digitaidot käyttöön: lukiolaiset akateemisia tekstitaitoja harjoittelemassa

Aiempina lukuvuosina Äi2-kurssilla luettavasta tietokirjasta on pidetty luokan edessä informatiiviset puheenvuorot. Viime lukuvuonna toteutimme opiskelijoideni kanssa lukion Äi2-kurssilla tietokirjaprojektin, jonka lähtökohtana oli monilukutaitojen konkreettistaminen ja näkyväksi tekeminen.

Vuoden kuluessa alkaneessa LOPS2016-työssä vahvistui mantra ilmiölähtöisyys-monialaisuus-integraatio-digitalisaatio-monimediaisuus. Entistäkin enemmän tulin pohtineeksi, voisivatko nämä määrittää oppimista kaikki yhdessä – ilman, että sitä varten perustettaisiin erityinen ”uutta opsia toteuttava” teemapäivä/viikko tai valinnaiskurssi. Sain houkuteltua mukaan pohdintaan lukiomme biologian ja maantieteen lehtorin. Niinpä päätimme tuunata tietokirjaprojektia entisestäänkin ja demota LOPS2016:n lanseeraaman uudenlaisen oppimisen kulmakiviä.

Tänä lukuvuonna yhteistyössä Äi2 -ja Bg1-kursseilla toteuttamassamme tietokirjaprojektissa lukiolaiset tutustuivat valitsemaansa tietokirjaan sekä sen aiheeseen laajemminkin ja tekivät projektin tuotoksena monimediaisen informatiivisen videopuheenvuoron.

 

Projektin kulku vaati laajaa yhteissuunnittelua ja yhteistyötä niin opettajien kesken kuin kunnan kirjaston informaatikon kanssa. Samaten oppitunnit olivat käytännössä yhteisopettajuutta, kun seikkailimme toistemme luokissa pika-apuna tai siirtelimme välineitä ja materiaaleja luokasta toiseen.

Opiskelijoiden kokemukset projektista:

Opiskelijoista 34 % piti aiheen muotoilua vaikeana, vaikkakin 59 % kuitenkin piti lopullisen teoksen löytämistä helppona. Tässä meillä oli suuri apu kunnan kirjaston informaatikosta, joka oli koonnut kirjaston tähän aihepiiriin liittyvää kirjallisuutta meille kirjastoon valmiiksi.

Näyttökuva 2016-01-17 kello 9.08.43

Koko työskentelyprosessi oli ohjeistettu opiskelijoille vaiheittain Google Classroomiin, mikä mahdollisti työryhmien etenemisen omaan tahtiin. Projektin aikana opiskelijat määrittelivät itse, työskentelevätkö joidenkin vaiheiden parissa myös kotona. Lopputuloksena oli, että yli puolet opiskelijoista oli työskennellyt myös kotona.

Näyttökuva 2016-01-17 kello 9.13.50

Uuden oppimisen mahdollisuudet liittyivät tässä projektissa niin Bg1-kurssi sisältöihin, tiedonhaku- ja prosessointitaitoihin, videotyöskentelyn eri vaiheiden taitoihin kuin erityyppisiin arviointitaitoihinkin. Näistä erikseen arkitieteellisessä palautekyselyssämme tarkastelluista oppimiskokemuksista nousi erityisesti digitaalisen monimediaisen julkaisemisen taidot, joissa 26 % opiskelijoista koki oppineensa uutta jonkin verran tai erittäin paljon. Tämän työskentelyprosessin tuotos julkaisiin yhdistämällä perinteinen posterinäyttely sekä lisättyä todellisuutta (augmented reality) Aurasmalla.

Näyttökuva 2016-01-17 kello 9.16.03

Tietokirjan aiheesta – joka siis oli kiinteä osa Bg1-kurssin tietosisältöjä – 29 % opiskelijoista koki oppineensa uutta jonkin verran tai erittäin paljon. Tätä vahvistivat työskentelyprosessin aikaiset opiskelijoiden ääneen toteamukset, kuinka he olivat yllättyneitä, kuinka paljon uutta tietokirja aiheesta tarjosi.

Näyttökuva 2016-01-17 kello 9.19.16

Kyselymme viimeistä kysymystä voinee pitää jonkiasteisena opiskelumotivaationkin kotikutoisena mittarina. Sekä opiskelijat että me opettajat olemme varmasti kokonaisuuteen tyytyväisiä, sillä yli 90 % opiskelijoista piti projektia vähintäänkin kiiinnostavana tai jopa huippukivana.

Näyttökuva 2016-01-17 kello 9.21.19.png

Projektimme monimediaisuus ja laaja-alaisuus saivat kunnan opetustoimen ja nuorisotoimen taholta loppusilauksen, kun meille tarjottiin mahdollisuus katsoa opiskelijatyöt vielä kertaalleen oikeassa elokuvateatterissa yhdessä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Tämän päätteeksi meille tarjottiin vielä mahdollisuus katsoa uusi kotimainen luontodokumentti Järven tarina.

Opettajien ajatuksissa puolestaan siintävät jo projektin kehitysideat ensi lukuvuodeksi.

 

 

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑