Näyttökuva 2016-04-09 kello 16.58.17

Näyttökuva 2016-04-09 kello 16.58.36Kuva4

Uudenlaisen luokkatilan suunnittelussamme yksi lähtökohtani oli koulumaisuudesta irrottautuminen. Kun opiskelutuotoksissakin pyritään informaalin oppimisen hyödyntämiseen ja autenttisuuteen, voisi tuota autenttisuutta tukea myös kalustein: voisiko oppilaitoksen kalusteissa olla toteutettu sitä ”maker-kulttuuria”, jota pyrimme edistämään oppimisessakin ja voisiko kalusteiden materiaaleissa olla jotakin aitoa, tunnistettavaa? Taustalla suunnitteluprosessa oli kokemus julkistilojen kalusteista, joiden materiaalit ovat usein ”epämateriaaleja”, keinotekoisia materiaaleja, joista ei voi tunnistaa, mistä ne on tehty.

Niinpä päädyin puuhun ja teräkseen.

Aidon puun tuominen oppimisympäristöön voisi toimia alitajunnassakin yhteytenä luontoon. Lisäksi se saisi kaikessa rauhassa kerätä oppimisen historiaa, patinoitua ja kulua, kuten luonnonmateriaalin kuuluukin.

Advertisements