Ylioppilaskokeen sähköinen kokeilu alleviivasi monta tärkeää seikkaa:

  • digitaalisuus tuo uusia tekstilajeja
  • digitaalisuus laajentaa merkitysten muodostamisen keinoja
  • digitaalisuus edellyttää entistä monipuolisempien taitojen oppimista ja harjoittelua

ytl

Tämä alleviivaus näkyi videomuotoisten ”tekstien” tarjoamisena harjoituskokeen aineistovalikoimassa. Kun tehtävistö oli lisäksi
laadittu niin, että yksittäisiin tehtäväaineistoihin ei ollut suoraan nimetty niissä käytettäviä aineistoja, vaan kokelas sai itse valita käyttämänsä aineistot annetusta aineistovalikoimasta, mukana oli kaksi tärkeää elementtiä:

  • lähteiden valitseminen itse
  • mahdollisuus hyödyntää monimediaisia lähteitä

Kun suhteuttaa tämäntyppisen kokeen vastaavuutta ”tosielämän” taitoihin, olisi kiinnostavaa saada arvioinnin kohteeksi myös prosessin kulmakivi: tiedonhakutaidot. Tositilanteessa juuri ne korostuvat kiinnostavien ja monipuolisten lähteiden äärelle pääsemisen edellytyksenä.

Asiakirjoittaminen on useimmiten prosessi, joka alkaa pohdittavan tai ratkaistavan ongelman muotoilusta ja päättyy pohdinnasta, ratkaisusta tai luodusta uudesta tiedosta viestimiseen. Jos arvioinnin kohteeksi saisi muotoiltua koko tämän prosessin, se korostaisi opiskelijallekin koko työskentelyprosessin merkitystä onnistuneen lopputuloksen edellytyksenä.

Tiedonhakutaitojen sisällyttäminen kokeen arviointikohteisiin olisi luonteva jatkokehitysaskel nyt esitellylle sähköisen kokeen ensimmäiselle versiolle.

Ei pidä jäädä tuleen makaamaan: nyt kun yksi virstanpylväs on ylioppilaskokeen sähköistyttyä selätetty, pitäisi suunnata katse rohkeasti ylioppilaskokeen arviointikohteiden monipuolistamiseen ja ottaa kaikki hyöty irti kokeen digitalisoitumisesta.