Etsi

Tiedon taitajaksi

avainsana

Digipedagogiikka

Professor Julie Coiro: ”First comes the theory, then the computer”

 

Näyttökuva 2016-04-23 kello 17.49.17.png

Näyttökuva 2016-04-23 kello 17.49.30.png

 

Näyttökuva 2016-04-23 kello 17.49.51.png

 

Näyttökuva 2016-04-23 kello 17.50.04.png

Green screen – vehreyttä talven keskelle

Lukion Äi2- ja Bg1-kursseja integroivassa tietokirjaprojektissamme harjoittelimme monipuolisesti erilaisia tekstitaitoja ja kokeilimme kiinnostavia teknisiä ratkaisuja.

Tietokirjojen pohjalta tehtyjen elokuvien videokerrontaan opiskelijat saivat aivan uudenlaista ulottuvuutta hyödyntämällä green screen -tekniikkaa.

 

Green screen.png

Uutislähetysmäiset elementit projektissa tehdyissä biologia-aiheisissa dokumentaarisissa lyhytleokuvissa toivat ilmaisuun aivan uudenlaista asiantuntijamaista otetta: työryhmien kekseliäät ratkaisut upottaa esiintyjä ”livenä” eläintarhaan tai valtameren pohjaan lisäsivät näihin videokerronnan elementteihin ainutlaatuista vaikuttavuutta.

Opiskelijat käyttivät kuvaupotuksissa koulun vihreää kangasta sekä iPadeilla Green Screen by Do Ink -ohjelmaa.

Pakki sekaisin?

Digiv

Millainen on opettajan työkalupakki? Onko se sekalainen kokoelma uusia käyttämättömiä ja enimmäkseen vanhoja tutuksi tulleita työvälineitä heitettynä Hiacen takaosaan – mistä hädän hetkellä hamutaan tarvittavalta työvälineeltä kuulostava kapistus kokeiluun?

Vai onko opettajan digipakki pakki selkeä kokoelma erilaisia välineitä ja ohjelmia, joille jokaiselle on selkeä käyttötarkoitus – parhaimmille jopa useita?

Vaikka hallittu kaaos on opetusalan arkipäivää, ei digimaailmaa tarvitse nähdä kaoottisena, kunhan keskittyy välineiden sijaan pedagogiikkaan. Vanhojen tuttujenkin ohjelmien kokeileminen oppimisprosessin eri vaiheissa voi yllättää. Välillä kokeilemme uusiakin, sillä digiympäristökin on ympäristö – ja joskus maisemanvaihdos on ihan virkistävää!

Taitavaksi tiedonhakijaksi – Tellagamit tiedonhaun harjoittelussa

Tiedonhaun ohjaaminen on uudenlaisessa oppimisessa entistäkin tärkeämpää: kun kaikkia opiskelumateriaaleja ei saakaan opettajalta valmiina, vaan pitää itse etsiä ja löytää tarvitsemaansa tietoa, tehokkailla tiedonhakustrategioilla on suuri merkitys niin lopputuloksen kuin ajankäytön kannalta.

Hakukoneiden toimintaperiaatteiden tunteminen on nettitiedonhaun lähtökohta. Harva opiskelija on perehtynyt siihen, miksi Googlen hakutulossivulle tulee sellainen lista kuin siihen tulee. Vastaavasti myös sen tunteminen, miten saa omia julkaisujaan hakutuloksissa paremmin näkymään, voi olla opiskelijalle hyödyllistä tietotaitoa digitaalisten oppimistuotosten julkaisprosessissa.

Hakulausekkeesta riippuen eri opiskelijat saattavat löytää samastakin aiheesta hyvin erilaista tietoa. Hakulausekkeen muotoilu usein kuvastaakin, millaisesta näkökulmasta opiskelija tarkastelee aihetta, vai onko vielä edes muotoillut näkökulmaa. Hakusanan rajaukset, rajaus tiettyyn lähteeseen jne. auttavat kaventamaan hakua ja saamaan hakutulossivusta yksityiskohtaisemman. Vastaavasti tehokkaan hakulausekkeen muotoilu ja sanahälyn pois jättäminen hakulausekkeesta jättävät turhia sivuja pois tuloksista.

Olemme opiskelijoiden kanssa harjoitelleet tiedonhakua ja hakulausekkeiden rajaamista parityöskentelynä, missä hakustrategioista keskusteleminen on osoittautunut hyväksi tavaksi avata tehokkaan haun taustalla olevaan aiheen lähestymistapaa.

Lähestyvää koeviikon koetta varten tein opiskelijoille Tellagamilla kaksi opetusvideota tiedonhausta: kaksi kuvitteellista opiskelijaa etsii tietoa opiskelutehtäväänsä hyvin erilaisin tiedonhakustrategioin. Opiskelijat saivat kotitehtäväksi katsoa nämä kurssin Moodle-sivulle upottamani videot. Koetunnin pohjustavilla tunneilla keskustelimme näiden kahden tiedonhakijan tiedonhakustrategioiden eroista ja tiedonhaun tuloksellisuudesta.

Näyttökuva 2015-09-21 kello 16.18.09

Tellagamin etuina ovat helppous ja nopeus:

Otin tiedonhaun vaiheista ensin tietokoneella kuvakaappauksia. Aloitin tellagamin luomisen muokkaamalla hahmon  – opettajamaiseksi tietenkin. Sen jälkeen valitsin kuvagalleriastani taustakuvaksi tiedonhaun ensimmäisen vaiheen ja nauhoitin opettajan puheen. Tallensin nauhoitteen laitteen kuviin ja aloitin uuden videon tekemisen tiedonhaun seuraavasta vaiheesta. (Yhdessä tellagamissa ei voi vaihdella taustakuvaa – siksi eri taustakuvan sisältävät katkelmat on tehty eri tellagameina). Kun olin tehnyt kaikki tarvittavat nauhoitteet, yhdistin ne iMoviessa yhdeksi pariminuuttiseksi videoksi. Näin syntyneet opetusvideot tallensin Youtubeen, jonka kautta upotin ne kurssin Moodle-sivulle.

TVT-taitojen tehostartti lukiolaisille: digikirja digimaailmasta

Noin puolitoista vuotta sitten vietin muutaman sateisen viikon tutustumalla iBooks-ohjelmaan tavoitteenani luoda syksyllä aloittaville uusille opiskelijoille opas, jossa olisi vinkkejä digitiedon parissa oppimiseen: vinkkejä tiedonhakuun, lähdeviittausohjeita, tekstin rakentamisen vinkkejä… Aiheista toki löytää tietoa nettiä kahlaamalla, mutta yhteen koottua ohjeistoa lukiolaisen digityövälineistä ja -tavoista en onnistunut löytämään. Syyslukukauden 2014 alkaessa opiskelijani saivatkin ensimmäisen sähköisen oppikirjansa, nimeltään ”Tiedon taitajaksi”.

Näyttökuva 2015-09-15 kello 17.16.38

Koska työskentely digitaalisissa ympäristöissä oli uusi asia koulumaailmassa niin opiskelijoille kuin opettajillekin, koin, että olen tämän suuren digimuutoksen äärellä velvollinen tekemään itse ne oppimateriaalit, joita ei vielä ollut tarjolla.

Suunnittelin kirjan rakenteen ja aloin kirjoittaa tekstejä: ensin tekstipohja Wordissa, josta kopioin tekstin iBooksiin. iBooksin toimintaperiaate on erittäin helppo omaksua. Kuvituksen hain Pixabayn CC-lisensoiduista luontoaiheisista valokuvista.

Jaoin kirjan iPadia käyttäville opiskelijoilleni iBooksina ja muille joko epub- tai pdf-tiedostona. Tätä varten kokeilin tehdä kirjan sisällöstä erilaisia versioita niin Creative Book Builderillä kuin Calibrellakin. Näissä on se ero, että iBooksilla tehdyt interaktiviiset materiaalit eivät kaikki välttämättä muunnu sellaisinaan. Epub on tiedostomuoto, joka esittää sisällön kirjamaisena ja sitä selaillaan horisontaalisesti, kun taas pdf-tiedosto rullaillaan vertikaalisesti.

E-kirja-askartelujeni tulos oli käytössä opiskelijoillani syyslukukautena 2014, mutta sittemmin se lienee jäänyt pölyttymää heidän virtuaalisiin kirjahyllyihinsä. Ehkä ensi kesänä on taas muutamia sateisia viikkoja, jolloin palaan tämän oppimateriaalin edelleen kehittelyyn.

Mitä opin tästä kokeilusta: Oman oppimateriaalin tekeminen on erittäin työlästä, eikä se pääty materiaalin ”valmistumiseen”. Vasta koekäytön myötä näkee, mikä toimii ja mikä ei.

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.

Ylös ↑