Etsi

Tiedon taitajaksi

avainsana

TVT

Green screen – vehreyttä talven keskelle

Lukion Äi2- ja Bg1-kursseja integroivassa tietokirjaprojektissamme harjoittelimme monipuolisesti erilaisia tekstitaitoja ja kokeilimme kiinnostavia teknisiä ratkaisuja.

Tietokirjojen pohjalta tehtyjen elokuvien videokerrontaan opiskelijat saivat aivan uudenlaista ulottuvuutta hyödyntämällä green screen -tekniikkaa.

 

Green screen.png

Uutislähetysmäiset elementit projektissa tehdyissä biologia-aiheisissa dokumentaarisissa lyhytleokuvissa toivat ilmaisuun aivan uudenlaista asiantuntijamaista otetta: työryhmien kekseliäät ratkaisut upottaa esiintyjä ”livenä” eläintarhaan tai valtameren pohjaan lisäsivät näihin videokerronnan elementteihin ainutlaatuista vaikuttavuutta.

Opiskelijat käyttivät kuvaupotuksissa koulun vihreää kangasta sekä iPadeilla Green Screen by Do Ink -ohjelmaa.

Mainokset

”Create digital lessons in 5 minutes!”

Tämä oli tarjous, jota ei voinut ohittaa. Käynnistin siis 5 minuutin ajastimen ja aloin askarrella alkavan Äi3-kurssin viikkosuunnitelmaa Blendspacellä.

Kello kävi ja ruudukko täyttyi… Blendspace alkoi vaikuttaa viime viikot kuumeisesti etsimältäni puuttuvalta palaselta kokeiluuni itsenäisten oppimispolkujen upottamisesta Äi3-kurssiin.

Kun kello pärähti, viisi minuuttia oli vierähtänyt, ja lopputulos alkoi näyttää tältä:

Näyttökuva 2016-02-05 kello 11.34.25

Olin jo aiemmin aloittanut kokoamaan Äi3-kurssin polkuohjeistuksia – ja saanut suunnitteluun polkukonkareilta jo hyviä vinkkejä, mutta edelleenkin punnitsin oppimispolkutaulukon ja opiskelumotivaation suhdetta. Visuaalisuutta ei voi unohtaa, vaikka sisältöihin keskitymmekin. Onko tiedon esittämisen tavalla merkitystä?

Kokosin spaceen materiaalia Äi3-kurssin virittelytunnille sekä ensimmäisen viikon opiskelupolun varrelle. Kurssi käynnistyy taiteen olemuksen määrittelyllä, etenee kohti kirjallisuuden lajeja ja sanataiteen erityisolemusta.

Äi3-kurssin ensimmäisen opiskeluviikon space täydentyy vielä ohjeilla harjoituksista ja tehtävistä, jotka nekin voi koota eri laatikkoihin sen mukaan, onko kyse perustason ja laajemman tason tehtävistä.

Blendspacessä rakennetulle polulle voi lisätä materiaaleja – tekstiä, kuvia, nettisivuja, videoita, testejä – monesta lähteestä upotettujen hakukoneiden ja valmiiden ohjelmistolinkkien avulla. Haetut ja löydetyt tiedostot ilmestyvät oikeaan marginaaliin, josta ne vain raahataan sopivaan kohtaan spaceä. Muokkaustilassa voi editorilla kirjoittaa tekstejä ja laatia testejä. Spacen näkymän voi sommitella eri tavoin:Näyttökuva 2016-02-05 kello 11.40.05

Paitsi valmiiden polkujen rakentamiseen, Blendspace taipuu myös opiskelijan oman oppimispolun viitoittamiseen, tutkivaan oppimiseen ja portfoliomaiseen työskentelyyn. Spacen yhteismuokkausominaisuus mahdollistaa joko opettajan tekemän pohjan yhteisöllisen eteenpäin rakentelun ja täydentämisen tai kokonaan opiskelijalähtöisen yhteisöllisen työskentelyn.

 

Blendspacen miinukset ja plussat:

Miinukset

– upotuskoodi ei keskustele verkko-Wordpressin kanssa

 

Plussat

+ esitysten luominen ja materiaalien kokoaminen käy silmänräpäyksessä

+ jälkikäteismuokkaaminen helppoa

+ opintopolun varrelle voi luoda pieniä testejä

+ useita jakomahdollisuuksia:

linkki esityksen/kokoelman katsomiseen

upotuskoodi eri digiympäristöihin, mm. Google-sivustolle, Moodleen ja blogeihin

kollaboraboraatiolinkki mahdollistaa usean käyttäjän samanaikaistyöskentelyn samassa spacessä

+ työskentelyprosessin näkökulmasta uudenlainen koontitapa monimediaisille sisällöille

+ luomaani space kokeilleen koehenkilön käyttäjäkommentti: ”Tämähän vaikuttaa salakavalalta johdannolta runoanalyysin maailmaan!”

 

Digitaidot käyttöön: lukiolaiset akateemisia tekstitaitoja harjoittelemassa

Aiempina lukuvuosina Äi2-kurssilla luettavasta tietokirjasta on pidetty luokan edessä informatiiviset puheenvuorot. Viime lukuvuonna toteutimme opiskelijoideni kanssa lukion Äi2-kurssilla tietokirjaprojektin, jonka lähtökohtana oli monilukutaitojen konkreettistaminen ja näkyväksi tekeminen.

Vuoden kuluessa alkaneessa LOPS2016-työssä vahvistui mantra ilmiölähtöisyys-monialaisuus-integraatio-digitalisaatio-monimediaisuus. Entistäkin enemmän tulin pohtineeksi, voisivatko nämä määrittää oppimista kaikki yhdessä – ilman, että sitä varten perustettaisiin erityinen ”uutta opsia toteuttava” teemapäivä/viikko tai valinnaiskurssi. Sain houkuteltua mukaan pohdintaan lukiomme biologian ja maantieteen lehtorin. Niinpä päätimme tuunata tietokirjaprojektia entisestäänkin ja demota LOPS2016:n lanseeraaman uudenlaisen oppimisen kulmakiviä.

Tänä lukuvuonna yhteistyössä Äi2 -ja Bg1-kursseilla toteuttamassamme tietokirjaprojektissa lukiolaiset tutustuivat valitsemaansa tietokirjaan sekä sen aiheeseen laajemminkin ja tekivät projektin tuotoksena monimediaisen informatiivisen videopuheenvuoron.

 

Projektin kulku vaati laajaa yhteissuunnittelua ja yhteistyötä niin opettajien kesken kuin kunnan kirjaston informaatikon kanssa. Samaten oppitunnit olivat käytännössä yhteisopettajuutta, kun seikkailimme toistemme luokissa pika-apuna tai siirtelimme välineitä ja materiaaleja luokasta toiseen.

Opiskelijoiden kokemukset projektista:

Opiskelijoista 34 % piti aiheen muotoilua vaikeana, vaikkakin 59 % kuitenkin piti lopullisen teoksen löytämistä helppona. Tässä meillä oli suuri apu kunnan kirjaston informaatikosta, joka oli koonnut kirjaston tähän aihepiiriin liittyvää kirjallisuutta meille kirjastoon valmiiksi.

Näyttökuva 2016-01-17 kello 9.08.43

Koko työskentelyprosessi oli ohjeistettu opiskelijoille vaiheittain Google Classroomiin, mikä mahdollisti työryhmien etenemisen omaan tahtiin. Projektin aikana opiskelijat määrittelivät itse, työskentelevätkö joidenkin vaiheiden parissa myös kotona. Lopputuloksena oli, että yli puolet opiskelijoista oli työskennellyt myös kotona.

Näyttökuva 2016-01-17 kello 9.13.50

Uuden oppimisen mahdollisuudet liittyivät tässä projektissa niin Bg1-kurssi sisältöihin, tiedonhaku- ja prosessointitaitoihin, videotyöskentelyn eri vaiheiden taitoihin kuin erityyppisiin arviointitaitoihinkin. Näistä erikseen arkitieteellisessä palautekyselyssämme tarkastelluista oppimiskokemuksista nousi erityisesti digitaalisen monimediaisen julkaisemisen taidot, joissa 26 % opiskelijoista koki oppineensa uutta jonkin verran tai erittäin paljon. Tämän työskentelyprosessin tuotos julkaisiin yhdistämällä perinteinen posterinäyttely sekä lisättyä todellisuutta (augmented reality) Aurasmalla.

Näyttökuva 2016-01-17 kello 9.16.03

Tietokirjan aiheesta – joka siis oli kiinteä osa Bg1-kurssin tietosisältöjä – 29 % opiskelijoista koki oppineensa uutta jonkin verran tai erittäin paljon. Tätä vahvistivat työskentelyprosessin aikaiset opiskelijoiden ääneen toteamukset, kuinka he olivat yllättyneitä, kuinka paljon uutta tietokirja aiheesta tarjosi.

Näyttökuva 2016-01-17 kello 9.19.16

Kyselymme viimeistä kysymystä voinee pitää jonkiasteisena opiskelumotivaationkin kotikutoisena mittarina. Sekä opiskelijat että me opettajat olemme varmasti kokonaisuuteen tyytyväisiä, sillä yli 90 % opiskelijoista piti projektia vähintäänkin kiiinnostavana tai jopa huippukivana.

Näyttökuva 2016-01-17 kello 9.21.19.png

Projektimme monimediaisuus ja laaja-alaisuus saivat kunnan opetustoimen ja nuorisotoimen taholta loppusilauksen, kun meille tarjottiin mahdollisuus katsoa opiskelijatyöt vielä kertaalleen oikeassa elokuvateatterissa yhdessä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Tämän päätteeksi meille tarjottiin vielä mahdollisuus katsoa uusi kotimainen luontodokumentti Järven tarina.

Opettajien ajatuksissa puolestaan siintävät jo projektin kehitysideat ensi lukuvuodeksi.

 

 

Pakki sekaisin?

Digiv

Millainen on opettajan työkalupakki? Onko se sekalainen kokoelma uusia käyttämättömiä ja enimmäkseen vanhoja tutuksi tulleita työvälineitä heitettynä Hiacen takaosaan – mistä hädän hetkellä hamutaan tarvittavalta työvälineeltä kuulostava kapistus kokeiluun?

Vai onko opettajan digipakki pakki selkeä kokoelma erilaisia välineitä ja ohjelmia, joille jokaiselle on selkeä käyttötarkoitus – parhaimmille jopa useita?

Vaikka hallittu kaaos on opetusalan arkipäivää, ei digimaailmaa tarvitse nähdä kaoottisena, kunhan keskittyy välineiden sijaan pedagogiikkaan. Vanhojen tuttujenkin ohjelmien kokeileminen oppimisprosessin eri vaiheissa voi yllättää. Välillä kokeilemme uusiakin, sillä digiympäristökin on ympäristö – ja joskus maisemanvaihdos on ihan virkistävää!

Tuotoksen arvioinnista prosessin arviointiin – myös ylioppilaskokeessa?

Ylioppilaskokeen sähköinen kokeilu alleviivasi monta tärkeää seikkaa:

  • digitaalisuus tuo uusia tekstilajeja
  • digitaalisuus laajentaa merkitysten muodostamisen keinoja
  • digitaalisuus edellyttää entistä monipuolisempien taitojen oppimista ja harjoittelua

ytl

Tämä alleviivaus näkyi videomuotoisten ”tekstien” tarjoamisena harjoituskokeen aineistovalikoimassa. Kun tehtävistö oli lisäksi
laadittu niin, että yksittäisiin tehtäväaineistoihin ei ollut suoraan nimetty niissä käytettäviä aineistoja, vaan kokelas sai itse valita käyttämänsä aineistot annetusta aineistovalikoimasta, mukana oli kaksi tärkeää elementtiä:

  • lähteiden valitseminen itse
  • mahdollisuus hyödyntää monimediaisia lähteitä

Kun suhteuttaa tämäntyppisen kokeen vastaavuutta ”tosielämän” taitoihin, olisi kiinnostavaa saada arvioinnin kohteeksi myös prosessin kulmakivi: tiedonhakutaidot. Tositilanteessa juuri ne korostuvat kiinnostavien ja monipuolisten lähteiden äärelle pääsemisen edellytyksenä.

Asiakirjoittaminen on useimmiten prosessi, joka alkaa pohdittavan tai ratkaistavan ongelman muotoilusta ja päättyy pohdinnasta, ratkaisusta tai luodusta uudesta tiedosta viestimiseen. Jos arvioinnin kohteeksi saisi muotoiltua koko tämän prosessin, se korostaisi opiskelijallekin koko työskentelyprosessin merkitystä onnistuneen lopputuloksen edellytyksenä.

Tiedonhakutaitojen sisällyttäminen kokeen arviointikohteisiin olisi luonteva jatkokehitysaskel nyt esitellylle sähköisen kokeen ensimmäiselle versiolle.

Ei pidä jäädä tuleen makaamaan: nyt kun yksi virstanpylväs on ylioppilaskokeen sähköistyttyä selätetty, pitäisi suunnata katse rohkeasti ylioppilaskokeen arviointikohteiden monipuolistamiseen ja ottaa kaikki hyöty irti kokeen digitalisoitumisesta.

Taitavaksi tiedonhakijaksi – Tellagamit tiedonhaun harjoittelussa

Tiedonhaun ohjaaminen on uudenlaisessa oppimisessa entistäkin tärkeämpää: kun kaikkia opiskelumateriaaleja ei saakaan opettajalta valmiina, vaan pitää itse etsiä ja löytää tarvitsemaansa tietoa, tehokkailla tiedonhakustrategioilla on suuri merkitys niin lopputuloksen kuin ajankäytön kannalta.

Hakukoneiden toimintaperiaatteiden tunteminen on nettitiedonhaun lähtökohta. Harva opiskelija on perehtynyt siihen, miksi Googlen hakutulossivulle tulee sellainen lista kuin siihen tulee. Vastaavasti myös sen tunteminen, miten saa omia julkaisujaan hakutuloksissa paremmin näkymään, voi olla opiskelijalle hyödyllistä tietotaitoa digitaalisten oppimistuotosten julkaisprosessissa.

Hakulausekkeesta riippuen eri opiskelijat saattavat löytää samastakin aiheesta hyvin erilaista tietoa. Hakulausekkeen muotoilu usein kuvastaakin, millaisesta näkökulmasta opiskelija tarkastelee aihetta, vai onko vielä edes muotoillut näkökulmaa. Hakusanan rajaukset, rajaus tiettyyn lähteeseen jne. auttavat kaventamaan hakua ja saamaan hakutulossivusta yksityiskohtaisemman. Vastaavasti tehokkaan hakulausekkeen muotoilu ja sanahälyn pois jättäminen hakulausekkeesta jättävät turhia sivuja pois tuloksista.

Olemme opiskelijoiden kanssa harjoitelleet tiedonhakua ja hakulausekkeiden rajaamista parityöskentelynä, missä hakustrategioista keskusteleminen on osoittautunut hyväksi tavaksi avata tehokkaan haun taustalla olevaan aiheen lähestymistapaa.

Lähestyvää koeviikon koetta varten tein opiskelijoille Tellagamilla kaksi opetusvideota tiedonhausta: kaksi kuvitteellista opiskelijaa etsii tietoa opiskelutehtäväänsä hyvin erilaisin tiedonhakustrategioin. Opiskelijat saivat kotitehtäväksi katsoa nämä kurssin Moodle-sivulle upottamani videot. Koetunnin pohjustavilla tunneilla keskustelimme näiden kahden tiedonhakijan tiedonhakustrategioiden eroista ja tiedonhaun tuloksellisuudesta.

Näyttökuva 2015-09-21 kello 16.18.09

Tellagamin etuina ovat helppous ja nopeus:

Otin tiedonhaun vaiheista ensin tietokoneella kuvakaappauksia. Aloitin tellagamin luomisen muokkaamalla hahmon  – opettajamaiseksi tietenkin. Sen jälkeen valitsin kuvagalleriastani taustakuvaksi tiedonhaun ensimmäisen vaiheen ja nauhoitin opettajan puheen. Tallensin nauhoitteen laitteen kuviin ja aloitin uuden videon tekemisen tiedonhaun seuraavasta vaiheesta. (Yhdessä tellagamissa ei voi vaihdella taustakuvaa – siksi eri taustakuvan sisältävät katkelmat on tehty eri tellagameina). Kun olin tehnyt kaikki tarvittavat nauhoitteet, yhdistin ne iMoviessa yhdeksi pariminuuttiseksi videoksi. Näin syntyneet opetusvideot tallensin Youtubeen, jonka kautta upotin ne kurssin Moodle-sivulle.

Digikurssi lukiolaisille

Olen päässyt opettamaan lukiomme ykkösvuosikurssilaisille suunnatulla tvt-taitojen johdantokurssilla, joka on ollut tämän syksyn koulun aloituksen kohokohta. Teimme keväällä lukiossamme kurssia varten rungon lukio-opinnoissa tarvittavista tvt-taidoista. Kyse on tietenkin perusteista ja johdannosta eri ohjelmien käyttöön, mutta uskon, että moni opiskelija tällaisen kurssin käytyään innostuu rohkeasti kokeilemaan ohjelmien erilaisia ominaisuuksia itsekseenkin.

Kurssimme sisältää niin tekstinkäsittelyä, diaesitysten luomista, taulukkolaskennan perusteita kuin piirrosohjelmankin käyttöä. Mukana on myös boottausta ja Abitti-ympäristössä seikkailua sekä oppimistehtävien sähköisen palauttamisen harjoittelua. Kolmeen jaksoon hajautetun kurssin loppupuolella käydään läpi myös tiedonhakuun, lähdekriittisyyteen ja tietoturvaan liittyviä asioita.

Suuri apu kurssilla on ollut Tampereella tehdystä Digikurssista Moodlessa. Se sisältää opastusta ja harjoituksia tärkeimmistä lukiolaisen käyttämistä ohjelmista.

Näyttökuva 2015-09-15 kello 17.49.04

TVT-taitojen tehostartti lukiolaisille: digikirja digimaailmasta

Noin puolitoista vuotta sitten vietin muutaman sateisen viikon tutustumalla iBooks-ohjelmaan tavoitteenani luoda syksyllä aloittaville uusille opiskelijoille opas, jossa olisi vinkkejä digitiedon parissa oppimiseen: vinkkejä tiedonhakuun, lähdeviittausohjeita, tekstin rakentamisen vinkkejä… Aiheista toki löytää tietoa nettiä kahlaamalla, mutta yhteen koottua ohjeistoa lukiolaisen digityövälineistä ja -tavoista en onnistunut löytämään. Syyslukukauden 2014 alkaessa opiskelijani saivatkin ensimmäisen sähköisen oppikirjansa, nimeltään ”Tiedon taitajaksi”.

Näyttökuva 2015-09-15 kello 17.16.38

Koska työskentely digitaalisissa ympäristöissä oli uusi asia koulumaailmassa niin opiskelijoille kuin opettajillekin, koin, että olen tämän suuren digimuutoksen äärellä velvollinen tekemään itse ne oppimateriaalit, joita ei vielä ollut tarjolla.

Suunnittelin kirjan rakenteen ja aloin kirjoittaa tekstejä: ensin tekstipohja Wordissa, josta kopioin tekstin iBooksiin. iBooksin toimintaperiaate on erittäin helppo omaksua. Kuvituksen hain Pixabayn CC-lisensoiduista luontoaiheisista valokuvista.

Jaoin kirjan iPadia käyttäville opiskelijoilleni iBooksina ja muille joko epub- tai pdf-tiedostona. Tätä varten kokeilin tehdä kirjan sisällöstä erilaisia versioita niin Creative Book Builderillä kuin Calibrellakin. Näissä on se ero, että iBooksilla tehdyt interaktiviiset materiaalit eivät kaikki välttämättä muunnu sellaisinaan. Epub on tiedostomuoto, joka esittää sisällön kirjamaisena ja sitä selaillaan horisontaalisesti, kun taas pdf-tiedosto rullaillaan vertikaalisesti.

E-kirja-askartelujeni tulos oli käytössä opiskelijoillani syyslukukautena 2014, mutta sittemmin se lienee jäänyt pölyttymää heidän virtuaalisiin kirjahyllyihinsä. Ehkä ensi kesänä on taas muutamia sateisia viikkoja, jolloin palaan tämän oppimateriaalin edelleen kehittelyyn.

Mitä opin tästä kokeilusta: Oman oppimateriaalin tekeminen on erittäin työlästä, eikä se pääty materiaalin ”valmistumiseen”. Vasta koekäytön myötä näkee, mikä toimii ja mikä ei.

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.

Ylös ↑