Etsi

Tiedon taitajaksi

avainsana

Yhteisöllinen työskentely

Digitaidot käyttöön: lukiolaiset akateemisia tekstitaitoja harjoittelemassa

Aiempina lukuvuosina Äi2-kurssilla luettavasta tietokirjasta on pidetty luokan edessä informatiiviset puheenvuorot. Viime lukuvuonna toteutimme opiskelijoideni kanssa lukion Äi2-kurssilla tietokirjaprojektin, jonka lähtökohtana oli monilukutaitojen konkreettistaminen ja näkyväksi tekeminen.

Vuoden kuluessa alkaneessa LOPS2016-työssä vahvistui mantra ilmiölähtöisyys-monialaisuus-integraatio-digitalisaatio-monimediaisuus. Entistäkin enemmän tulin pohtineeksi, voisivatko nämä määrittää oppimista kaikki yhdessä – ilman, että sitä varten perustettaisiin erityinen ”uutta opsia toteuttava” teemapäivä/viikko tai valinnaiskurssi. Sain houkuteltua mukaan pohdintaan lukiomme biologian ja maantieteen lehtorin. Niinpä päätimme tuunata tietokirjaprojektia entisestäänkin ja demota LOPS2016:n lanseeraaman uudenlaisen oppimisen kulmakiviä.

Tänä lukuvuonna yhteistyössä Äi2 -ja Bg1-kursseilla toteuttamassamme tietokirjaprojektissa lukiolaiset tutustuivat valitsemaansa tietokirjaan sekä sen aiheeseen laajemminkin ja tekivät projektin tuotoksena monimediaisen informatiivisen videopuheenvuoron.

 

Projektin kulku vaati laajaa yhteissuunnittelua ja yhteistyötä niin opettajien kesken kuin kunnan kirjaston informaatikon kanssa. Samaten oppitunnit olivat käytännössä yhteisopettajuutta, kun seikkailimme toistemme luokissa pika-apuna tai siirtelimme välineitä ja materiaaleja luokasta toiseen.

Opiskelijoiden kokemukset projektista:

Opiskelijoista 34 % piti aiheen muotoilua vaikeana, vaikkakin 59 % kuitenkin piti lopullisen teoksen löytämistä helppona. Tässä meillä oli suuri apu kunnan kirjaston informaatikosta, joka oli koonnut kirjaston tähän aihepiiriin liittyvää kirjallisuutta meille kirjastoon valmiiksi.

Näyttökuva 2016-01-17 kello 9.08.43

Koko työskentelyprosessi oli ohjeistettu opiskelijoille vaiheittain Google Classroomiin, mikä mahdollisti työryhmien etenemisen omaan tahtiin. Projektin aikana opiskelijat määrittelivät itse, työskentelevätkö joidenkin vaiheiden parissa myös kotona. Lopputuloksena oli, että yli puolet opiskelijoista oli työskennellyt myös kotona.

Näyttökuva 2016-01-17 kello 9.13.50

Uuden oppimisen mahdollisuudet liittyivät tässä projektissa niin Bg1-kurssi sisältöihin, tiedonhaku- ja prosessointitaitoihin, videotyöskentelyn eri vaiheiden taitoihin kuin erityyppisiin arviointitaitoihinkin. Näistä erikseen arkitieteellisessä palautekyselyssämme tarkastelluista oppimiskokemuksista nousi erityisesti digitaalisen monimediaisen julkaisemisen taidot, joissa 26 % opiskelijoista koki oppineensa uutta jonkin verran tai erittäin paljon. Tämän työskentelyprosessin tuotos julkaisiin yhdistämällä perinteinen posterinäyttely sekä lisättyä todellisuutta (augmented reality) Aurasmalla.

Näyttökuva 2016-01-17 kello 9.16.03

Tietokirjan aiheesta – joka siis oli kiinteä osa Bg1-kurssin tietosisältöjä – 29 % opiskelijoista koki oppineensa uutta jonkin verran tai erittäin paljon. Tätä vahvistivat työskentelyprosessin aikaiset opiskelijoiden ääneen toteamukset, kuinka he olivat yllättyneitä, kuinka paljon uutta tietokirja aiheesta tarjosi.

Näyttökuva 2016-01-17 kello 9.19.16

Kyselymme viimeistä kysymystä voinee pitää jonkiasteisena opiskelumotivaationkin kotikutoisena mittarina. Sekä opiskelijat että me opettajat olemme varmasti kokonaisuuteen tyytyväisiä, sillä yli 90 % opiskelijoista piti projektia vähintäänkin kiiinnostavana tai jopa huippukivana.

Näyttökuva 2016-01-17 kello 9.21.19.png

Projektimme monimediaisuus ja laaja-alaisuus saivat kunnan opetustoimen ja nuorisotoimen taholta loppusilauksen, kun meille tarjottiin mahdollisuus katsoa opiskelijatyöt vielä kertaalleen oikeassa elokuvateatterissa yhdessä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Tämän päätteeksi meille tarjottiin vielä mahdollisuus katsoa uusi kotimainen luontodokumentti Järven tarina.

Opettajien ajatuksissa puolestaan siintävät jo projektin kehitysideat ensi lukuvuodeksi.

 

 

”Siellä pystyy keskittymään.”

IMG_8974

Tänä syksynä olen ollut todistamassa ihmettä: meillä on nyt oppimisen iloa edistävä tila, johon opiskelijat haluavat kerran toisensa jälkeen. Opiskelijoiden toistuva palaute tilasta on ollut: ”Siellä pystyy keskittymään.”

Tilan suunnittelun lähtökohtana oli kysymykseni, miksi kotona oppiminen on niin mukavaa, miksei se voisi olla sitä koulussakin. Tästä ajatuksesta alkoi formaalin ja informaalin oppimisen yhdistävä kokeilumme, joka on nyt saanut yhden konkreettisen kiteytyksensä uudenlaisessa oppimistilassamme. Sen suunnittelussa ja toteutuksessa kulmakivinämme ovat olleet akustiikka, valaistus, yhteisöllinen työskentely ja sijoittuminen tilassa sekä materiaalien aitous ja tuntu.

Esimerkiksi Kuuskorven et al. (2015) tutkimuksessa teknologian käyttö hybriditilassa lisäsi oppilaiden motivaatiota. Hybriditilan ansiot liittyivät fyysiseen viihtymiseen, mutta hintana pidettiin huonoa keskittymismahdollisuutta. Edellä mainittuihin tutkimustuloksiin suhteutettuna uusi tilamme vaikuttaa erittäin onnistuneelta, sillä opiskelijoideni (noin 150) päällimmäiset kokemukset uudesta tilastamme ovat liittyneet juurikin tilamme mahdollistamaan parempaan keskittymiseen tavalliseen luokkahuoneeseen verrattuna.

 

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.

Ylös ↑